Miska oli ensinnäkin hukassa kun piti lähtee ja hermostuin jo siitä, sitten piti vielä mennä myöhässä sinne niin, että kaikki varmaan kattoo

Ahdisti niin pirusti, toivoin että oisin voinut vaan häipyä pois, mut enhän mä voinut. Onneks oli kamera mukana, olin muista syrjässä ja kuvasin etanoita puskassa. Mitähän ne muut vanhemmat musta oikein ajatteli…

Äh, mä en vaan halua puhua kenekään kanssa, miks ees puhuisin, inhoon turhan päivästä paskanjauhantaa ja rupattelua jos ei ole mitään jaettavaa toisen kanssa tai mitään oikeeta asiaa..

Ne reenitkin kesti 2 tuntia, kaks tuntia vajoamista maan sisään tai ainakin toivoa että ois vajonnut :/

No yks kiva asia tänään, mun kuva sai mukavaa palautetta, yleensä tuol Aukeassa kaikki mun otokset on haukuttu pystyyn..

Kommentteja:

• Hienoja ovat. Hyvät värit.
• Meinasin kirjoittaa ensin etten syksyä löydä näistä kuvista. Kesän sokaisemako olen? Värit, kuivat kuolleet kasvit, taustan hometäpläinen pinta. Syksy astuu lehtien kahinana näistä kuvista viereen seisomaan. Seisoo siinä hiljaa, puraisee ensipakkasena. Kaunis kuva joka paranisi vielä ilman copyä.
• tosi herkkiä ja kauniita. korttiainesta. tosi hyviä.. keksimmäinen paras.
• Kaunista ja syksyistä
• Tämä pitäisi ehdottomasti nähdä SUUREMPANA.
  Kovin on kauniita.
• Nämä on mahdollista katsoa suurempana osoitteessa http://www.joojy.net/galleria2/index.php?album=season-photos
  Ja hyviähän ovat. Olisivat saaneet olla vielä suuuuurempia.
  Pidän erityisesti sävyistä.
• Jannah Johannan tasoloikka kuvallisessa ilmaisussa hämmentää. Oletko kusettanut kansaa, vai yllätitkö itsesikin vai löytyykö laatikon pohjilta samaa tasoa?
  Oikeanlaidan häkkyrä täyttäessään lähes koko ruudun ehkä latistaa kahden ensimmäisen loistokkuutta, eikä yllä niiden tasolle, mutta kolme kuvaa on silti pakko olla. Toistan vielä: 1000 pikseliä ja 300 kilotavua. Tosin tämä nuuka kokokin riittää, koska kokonaisuus on kammottavan kaunis.
• Samaa kuin kaikki edellisetkin, upea.
• Harmi ettei saa mitään selvää mitä kuvissa on. Oikean puolimmainen on ehkä ainut, hyvät värit kuitenki ja sopii ehkä sisustustauluiksi muttei suurtakaan taiteellista arvoa

En edes kyennyt selaamaan kaikkia nimiä läpi, mutta aikaisimmat jonne pääsin tällä selauskerralla oli vuosi 230 jolloin oli syntynyt herra nimeltä Dagobert.

Jotkut nimet kuulostivat suorastaan tempaistuilta taru sormusten herrasta, kuten tämä Norjan kuningas Alfgeir King of VINGULMORK, mutta nopea googlaus muutaman kohdalla kyllä tuotti muitakin samankaltaisia tuloksia, joten saattavat olla ihka aitojakin

Sukulinjassa oli moinen maan useita kuninkaita, kuningattaria, prinssejä ja prinsessoja puhumattakaan kaikenmaailma herttuoista, kreiveistä ynnä muista “pikkudirikoista”

Siinä saakin päivän jos toisenkin kulumaan kun googlettaa jokaisen läpi ja etsii kiinnostavia tarinoita menneisyydestä.

Yksi asia iski myös tajuntaan, tai ei oikeastaan iskenyt, on ollut tietoisuudessa koko ajan ja nyt vahvistui entisestään.. nimittäin.. esim Venäjän ja muiden maiden joilla enää ei mene kovin hyvin, sillon maailman aikaa olivcat rikkaita ja komioita, nyt pelkkiä roska maita, vähän niinkun jotkut meistä heidän hienojen kuninkaallisetensa jälkeläisistäkin. Rikkaus on katoavaista ja kas kumjmaa miten nopeasti se katoaakin eikä jätä juuri jälkiä tuleville polville ihastella.

Me minun ikäiset täällä Suomessa ollaan aina saatu elää silleen kohtalaisen hyvää elämää. vähän niinkun yltäkylläisyydessä, mutta ajat on alkaneet muuttua, merkkejä on ilmoilla selvästi jos vaan älyää katsella. Ehkä meidän vanhuuden päivillä, tai jos ei meidänm niin lastemme viimeistään, eletään suomessa missä ruokajonot on arkipäivää, kerjäläisiä ja pummeja kaduilla, lapset tekevät työtä ruokansa eteen ja sitä rataa. Vähän niinkuin mitä isot edellä sitä pienet perässä.

Nyt isot uponneet laivat ovat alkaneet nousta takaisin pinnalle ja luulen että meidän pienten on vuoro sukeltaa Tulevat sukupolvet ei tule tietämään eikä tuntemaan yltäkylläisyyden suomea, heille on tiedossa köyhyyttä ja kurjuutta vain.. (Toivottavasti olen hurjasti väärässä!)

Anyway; mietinpä siinä sitten selatessani niitä nimiä, joista moni meni itä eurooppaan, jonne mun on aina mieli tehnyt, ihmeellistä, jotenkin tuli fiilis, että voiko viehätys tuollasiin paikkoihin ja rakennuksiin tulla verenperintönä? Kuten rakkaus autoihinkin?

Tässä muuten samalla mielenkiintoinen linkki jonnka sain tänään, lista kaikista kuninkaallisista http://genealogy.euweb.cz/, äkkiselauksella olikin hyvä sivu

Moni esi-isä ja äiti oli Ukrainasta, maasta jonne mä oon halunnut matkustaa jo monta vuotta sitten

Näen ihan silmissäni, miten esi-äitinit ovat kävelleet kuvan polkua pitsisten päivänvarjojensa alla.

Tai miten kuningatar antaa käskyjään alamaisilleen.

Ovatkohan he olleet reiluja hallitsijoita vaiko ankaria? Ehkä mun hyväsydämisyys ja auttamisen halu on jotakin sellasta perää…

tai sitten ei

Aikamatkailu on hauskaa joka tapauksessa ja tää oli jännittävä käänne, tosin jos voisin mennä ajassa taaksepäin, sanoisin muutaman valitun sanan heille siitä miten jälkikasvunsa kasvattaa ja opettaa, ihan vaan varottavana esimerrkinä ja kokemuksesta ja silleen

Sitten vielä kun löytyis se kauan kadonnut perintölinna prinsseineen tai siis mä oisin tietty se kauan kadoksissa ollut perillinen jota ne odottais ja sitä rataa, sitten voiskin todeta että valtakunnassa kaikki hyvin, toisin kuin nyt, vaikkei nyttenkään asiat ole ainakaan hyvin huonosti xD

Kukakohan on ollut maailmassa se ensimmäinen kuningas ja millä perusteella hän valikoitui sihen tehtävään? Huomasin nota sukusivuja lukiessa että moni muukin virka periytyi, ei ainoastaan kuninkaallisuus tai aatelisuus vaan aika moni muukin virka..

Mutta kuka meni sotkemaan taviksen verta kuninkaalliseen vai miten mun kohtalo selittyy

Joka tapauksessa kokolailla sekarotuinen ainakin olen, monelta suunnalta on tullut verta, niin pohjoisesta, idästä kun etelästäkin ja saapa nähdä mistä viel kunhan pääsen selaamaan nuo kaikki oksat loppuun!

Mahtaako unikaan tulla näin jännän jutun jälkeen?

Pitänee lainata tähän enoni lausahtamaa lausetta, jonka kuulemma pappani, eli herra jonka haarasta muuten kaikki nämä siniveriset tulee, “Älä katso taaksepäin niin alennus ei tunnu niin pahalta.” tai jotakin tuohon suuntaan

Selityskin sillä on:  

Vihreällä kilvellä kukko jolla kaulassa tavallinen aateliskruunu ja oikeassa jalassaan tussikynä saatteena pyörä, kaikki kultaa, varukset mustat.Pistokypärä.Kypäränpeite vihreä, vuoripuoli kultaa.Lakipunos vihreää ja kultaa.Kypäränkoristeena nouseva kultainen hevonen jolla mustat varukset.
Motto: Per aspera ad astra: vaikeuksien kautta voittoon
Aiheen perustelu:Vihreä väri rakkaudesta luontoon. Kukko, koska esi-isäni Daniel Medelplan veisti Suomen ensimmäisen aapiskukon 1600-luvulla. Kynä kuvastaa sukumme taiteellisuutta. Pyörä kuvastaa sukumme rakkautta autoihin. Aateliskruunu kuvastaa sukumme aiempia aatelis sukupolvia. Hevonen kuvastaa suvussamme toimineita hakkapeliittoja ja ratsusotilaita.

En ihan tarkalleen tiedä millasena se pitäisi lähettää sinne heraldiselle seuralle, voi olla että pitää pyytää joku heraldikko piirtämään ja maalaamaan sen viralliseen versioonsa.. lähetin kuiteskin tuon hahmotelman sinne ja oottelen mitä kaikkea ne käskee korjata

Vähemmänsyöminen sujuu hyvin kun muistaa syödä vähäsen jo ennen kun ehtii tulla nälkä 5.4kg on vähentynyt painoa sillä, että oon koittanut syödä järkevämmin. Välipalaksi ruisleipää tai nutrilettia vaikkei oiskaan nälkä ja ruoka-aikaan sitten vaan kohtuullinen annos sapuskaa

Tekosokerien poisjättäminen on kyllä auttanut, ei ole sellasta mässäilyn tarvetta eikä sellasta hiilihydraattinälkää enää

Tässä kuvasia projektista..

Useat seikat kuitenkin yllättivät minut tutkimusta tehdessäni. Ne liittyivät fyysisen väkivallan raakuuteen ja brutaalisuuteen. Seksuaaliseen väkivaltaan on usein liitetty seksuaalisen teon määritelmässäkin esiintynyt ajatus siitä, että tekijä tavoittelee “seksuaalista kiihotusta tai tyydytystä”. Raiskausrikokset kuvastavat aivan jotain muuta.

Uhreja on kuristettu, tapettu, uhattu silmien ja nenän puhkomisella, heitelty seinään ja aiottu heittää parvekkeelta alas. Kysymyksessä ei ole ollut mikään romanttinen seksin tavoittelu, vaan raaka väkivalta ja halu nöyryyttää toista ihmistä mitä mielikuvituksellisimmilla tavoilla.

Jotkut näyttivät myös sekoilevan seksinsä kanssa aivan täydellisesti. Tällaisia tapauksia löytyi ennen kaikkea mielentilalausunnoista, jotka yleensä keskittyivät hyvin väkivaltaiseen seksiin. Uhreina saattoi olla myös aivan pieniä lapsia. Kaikkeen tottuneet sosiaaliviranomaisetkin kohtasivat sellaista käyttäytymistä, jota eivät aluksi uskoneet voivan todellisuudessa tapahtua.

Ihmisten eroottisella mielikuvituksella ei ilmeisesti ole rajoja. Niinpä tässäkin tutkimuksessa uhrien ikä vaihteli alle vuoden ikäisestä lapsesta lähes 90-vuotiaaseen vanhukseen.

Lasten raiskausten sisällyttäminen lasten seksuaalista hyväksikäyttöä koskevaan säännökseen on tavallaan törkeän rikoksen piilottamista nimikkeeltään liiankin positiivisia mielikuvia herättävään pykälään. Meillä ei ole oikeaa nimikettä lasten raiskauksille.

Tutustuin tutkimuksessani menneiden vuosisatojen rikosoikeudellisiin ajatuksiin. Ei voi olla ihailematta sitä historian ja filosofian tuntemusta, mikä valistuksen ajan ajattelijoilla oli. He pohdiskelivat avoimesti ja monipuolisesti sitä, mitä ja kenen intressejä rikosoikeudella pitäisi suojella.

Tämän seurauksena esimerkiksi vuoden 1743 lain raiskaussäännös kattoi sekä mielisairaiden että lasten raiskaukset. Jotkut olivat myös sitä mieltä, että nukkuvankin voi raiskata, koska voihan nukkuvalta varastaakin.

Tässä mielessä 1700-luvulla oltiin jo paljon edellä nykyistä vuonna 1998 voimaan tullutta rikoslain 20 lukua, sillä vasta nyt oikeusministeriö on tullut siihen johtopäätökseen, että raiskaussäännöksen tulisi kattaa myös tiedottomassa tilassa olevat uhrit. Mallia haetaan Ruotsissa vuonna 2005 tehdystä muutoksesta.

Oikeusministeriö esitti myös juuri ilmestyneessä mietinnössään rangaistuksen korottamista lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sukupuoliyhteyden mainitsemista törkeässä tekomuodossa. Tässäkin suhteessa vuoden 1734 lain rangaistussäännös oli selkeämpi, kun se lakonisesti vain mainitsi, että raiskauksen kohteena voi olla alle 12-vuotias lapsi.

Rikosoikeuden kannalta oleellista on tietysti erottaa lievät ja törkeät teot toisistaan. Tässä suhteessa rikoslain säännökset eivät toimi niin kuin niiden pitäisi. Kaikki törkeänä raiskauksena tuomitut teot olivat todella törkeitä, mutta niin olivat monet niin sanottuina tavallisina raiskauksina tuomitut teotkin.

Rangaistuskäytäntöön on osaltaan vaikuttanut päätösten salaisuus. Tuomioistuimet määräävät jutut automaattisesti salaisiksi aina, kun sana “seksuaalisuus” esiintyy jutussa.

On kuitenkin muistettava, kenen intressejä salassapitosäännöksillä suojellaan. Niillä on tarkoitus suojella ennen kaikkea rikoksen uhrin intimiteettiä eikä rikoksia sinänsä.”

Kirjoittaja on Lapin yliopiston rikosoikeuden professori.

http://www.kaleva.fi/uutiset/raiskaus-raakaa-vakivaltaa/866461

Kuumat auringonpaisteiset ällöttävät hikipäivät on poissa ja mussa virtaa joku hirveä energia ja motivaatio! Taivas on ulkona harmaana ja vettä vuoroin sataa ja vuoroin tihuttaa, sisällä palaa tuoksukynttilät ja mä maalaan, aivan ihanaa <3

Eteiseen oon jo kerennyt laittaan tartuntamaalit listoihin ja oveen, paklannu seinät, kaikista huoneista oon katosta maalannut edellisen maalauskerran sudin hutasut ja nyt mietin kehtaisko kysyy isännöitsijältä viel joka huoneeseen uudet tapetit??

Paino on yllättäen lähtenyt alaspäin ilman mitään kummempia laihduttamisia taikka nälän näkemisiä. Avuksi otin apteekista Alli-valmisteen ja pääni sisällä ilmotin itselleni etten enää laihduta, koska laihduttaminen vaan ahdistaa, stressaa ja lihottaa mua. Sovin myös itseni kanssa, että nyt lakkaan ahmimasta ja kuuntelen omaa vatsaani ja kehoani, ei tarvii syädä mums mums koko ajan jos ei ole edes nälkä ja nälkäänkään ei tartte jättiannosta vaan vähempikin riittää, näillä siis mennään, toivon mukaan nyt annoskoko pienenis takas normaaliksi, eikä tulis mitään ahmintakohtauksia!

Luin myös jostakin et tekosokerit ja kevytvalmisteet ym sekottaa elimistön kyvyn erottaa nälkää ja lisäävät makeanhimoa ym, joten oon jättänyt light, zero, ym valmisteet pois ja käytän ihka oikeaa sokeria, voita jne ja ei kyllä ole sellasta roskaruokanälkää tai karkkinälkää vielä tullut. Mulla on kyllä pahin ollut se rasvanälkä, siis kertakaikkiaan rasvasia ranskalaisia tehnyt välillä simona mieli ja samaten ihan valkosta leipää ihan simona.. Oisko tuo just johtunut niistä kevyt ja sokerittomista tuotteista sit..?

Varovasti pitää silti koko ajan ajatella, ei koskaan tiedä millon mums mums-olo iskee taas.. Korvien välissä se vika on ei se muuta voi olla. Nyt täytyy vaan lopettaa se laihdutus stressi, se kun panee mut syömään ihan hulluna koko ajan!

Mut nytpäs meenkin ottaan ruisleivän ja jatkamaan maalamista, eli moro taas

Entä jos menettää hajuaistin, tajuaako silloin silti tuulettaa joka päivä?

Kuinka pitkän matkan heinärikka loikkii päivässä? Entä onko heinäsirkoilla reviirit?

Jos onnellisuus lähtee sisältä, voiko onnellisuutta opetella?

Onko ihminen reviirieläin ja jos on niin ollaanko me suomalaiset agressiivisimpia reviiriemme puolustajia?

Saako sotimalla aikaan rauhan?

Voiko Kuolleessa Meressä sukeltaa pohjaan ilman painoja?

Miksi alkoholin liika nauttiminen ja alkoholismiin liittyvät ongelmat luokitellaan meillä normaaliksi elämäksi?

Onko koirat onnellisia kotikoirina?

Jos maailmassa ei olisi valtioiden rajoja ja kaikki saisivat liikkua vapaasti, harjoittaa elinkeinoaan missä vain,  olisiko kaikilla silloin ruokaa?

Miksi valkoihoisuus ja piirteet harvemmin näkyvät lapsessa jos toisena vanhempana on tummempi henkilö? Onko valkoisuus katoavaa tai onko valkoisuus heikompaa geeniä?

Jos maailmassa olisi vain yksi johtaja, minkä maan johtaja se olisi?

Jos kaikki maailman aseet tuhottaisiin, tulisiko silloin rauha?

Jos jokainen länsimaalainen söisi vähemmän, riittäisikö silloin ruokaa Afrikkaan?

Riittäisikö Suomen pohjavesi jonkun kuivan maan vesivarrannoksi?

Jos jokainen Suomalainen lahjoittaisi euron, saataisiinko yhden köyhän maan asiat kuntoon?

Jos jokainen Eurooppalainen lahjoittaisi euron, saataisiinko sillä rahalla usea köyhä maa kuntoon?

Jos jokainen lahjoittaisi euron joka kuukausi, paljonko asioita sillä saisi kuntoon?

Tässä kirjassa pyritään ehkä ensimmäistä kertaa tutkimaan Jeesuksen elämää käyttäen kaikkia mahdollisia saatavilla olevia lähteitä, näihin mukaanluettuna mm. Kuolleen Meren kääröt, kristinuskon pyhät kirjoitukset, uusimmat tutkimustulokset sekä Koraani ja Hadith. Kristinuskon tutkijat, jotka pyrkivät kirjoittamaan Jeesuksen historiasta, eivät koskaan kykene täysin vapautumaan Jeesuksen jumalallisuuden ideasta. Jos he eivät onnistu todistamaan Jeesuksen jumalallisuutta, he saattavat tulla siihen johtopäätökseen, että Jeesusta ei ollut ollenkaan olemassa tai että hän on “kaikkea kaikille”. Objektiivisen tutkimuksen suorittaminen on mahdotonta kaikille niille, joiden mielessä on tällainen viitekehys. Tämä kirja lähtee siitä perusolettamuksesta, että Jeesus oli olemassa. Hän oli ihminen ja Allahin profeetta.

Tämän kirjan tekijällä, Muhammad ‘Ata ur-Rahimilla, oli vahva tunne siitä, että jos vain kristittyjen maiden kansoilla olisi edes jonkin verran tietoa islamin uskosta, sekä realistista tietoa Jeesuksesta profeettana (olkoon rauha hänen kanssaan), suuri osa tarpeettomasta kärsimyksestä ja ahdistuksesta voitaisiin välttää tulevaisuudessa. Kirjan tekijä loistavana kosmopoliitti-tiedemiehenä ei tunnusta mitään valtiollisia rajoja, kun kyseessä on ihmisten onnellisuus sekä hyvinvointi. Hänen väittämänsä mukaan eri kulttuurien keskinäinen tiedon puute on suurin yksittäinen syy nykypäivän kärsimyksiin sekä vaikeuksiin.

Näin ollen tämä kirja on kirjoitettu ensisijaisesti länsimaita varten, mutta samalla myös kaikkia niitä varten, jotka etsivät selvennystä Jeesuksen syntymää, hänen tehtäväänsä sekä hänen kuolemaansa ympäröivien keskenään ristiriitaisten ajatusten vyyhteen. Muhammad ‘Ata ur-Rahim on tarttunut sekavaan tilanteeseen käyttäen historioitsijan selkeää logiikkaa. Hänen mielestään suurin osa sekasorrosta johtuu niistä kahdesta dogmista, joita ei voida rationaalisesti selittää – Jeesuksen oletetusta jumalallisuudesta sekä Kolminaisuuden opista.

Ennen kuin islam voisi täyttää länsimaiden henkisen tyhjiön, tulisi nämä tällä hetkellä täysin materialistiset ihmiset saada vakuuttuneeksi Allahin todellisuudesta sekä siitä, että Häntä koskeva tietous on täysin riippumatonta heidän hylkäämänsä pappishierarkian hyväksymisestä. Heille tulisi myöskin voida antaa esimerkkinä toimien täysin uusi kuva muslimikansoista.Jos muhamettilaiset maat eivät olisi lähestulkoon yhdessä yössä saavuttaneet suuria rikkauksia, länsimaat olisivat todennäköisesti olleet täysin tietämättömiä islaminuskosta paljon pidempään. Asioiden ollessa niin kuin ne ovat, koko Eurooppa, Venäjä mukaanluettuna, sekä Amerikka joutuu nyt kohtaamaan uskonnon, josta he eivät tiedä mitään, ja lisäksi vielä uskonnon, jonka taustavoimana on se hyödyke, jonka he hyvin tuntevat – eli raha, ja vielä valtavissa määrin. Raha merkitsee myös valtaa ja voimaa, joka heidän tulee kyetä voittamaan.

Ei ole ollenkaan yllättävää, että tätä voimaa todellakin pelätään. Siitä on kulunut jo kauan aikaa, kun muslimimaailmalla oli hallussaan tieteellisen tiedon monopoliasema, ja on jo täysin unohdettu, että länsimainen teknologia perustuu itämaiden tieteeseen. Arabikansakunnat ovat vasta vähän aikaa sitten löytäneet oman kansallistunteensa. Pakistania on osana pientä mannerta pidetty länsimaisten teollisuusvoimien vallan alaisena aivan viime vuosiin saakka. Kuitenkin nyt nämä samat islaminuskoiset kansat ovat osoittamassa länsimaille kykynsä vaikuttaa heidän yhteiskuntaansa vaikka heidän yhteiskuntansa pystyisikin kävelemään kuun päällä, tuottamaan koeputkilapsia ja lähes kaksinkertaistamaan tämänhetkisen arvioidun eliniän.

Uudestisyntyneet kristinuskoiset maat, jotka ovat taistelleet hyvinkin ankarasti vapauttaakseen itsensä ja omat maansa roomalaisten pappien herruudesta ja lainkäytöstä ja korvatakseen nämä siviilioikeudella ja -hallituksella, havaitsevat nyt mahdollisuuden tämän vapauden poistamiseksi.

Ellei islaminusko tieteenä, joka huolella suunnataan kansalle, samoin kuin tämä Muhammad ‘Ata ur-Rahimin teos, kykene luomaan läheistä kommunikaatiolle avointa ilmapiiriä länsimaiden kanssa, pelon sävyttämästä tilanteesta voi olla seurauksena vain konflikteja. Muslimimaiden harteilla, etenkin niiden, joilla on paljon rahan tuomaa valtaa, on valtavan suuri vastuu toimia esimerkkinä muille. Toivon mukaan yliopistojen ja kulttuurikeskusten kasvu ja moninkertaistuminen länsimaissa ja myös muslimimaissa itsessään, luo uusia ja parempia mahdollisuuksia islaminuskon vakavalle ja rakentavalle tutkimukselle ja tieteen harjoittamiselle ja sitä kautta voitaisiin, mikäli Allah sen suo, vähitellen voittaa nämä pelot.

Historiantutkimus osoittaa, että primitiivisten kansojen sielu-usko ja epäjumalien palvonta näyttää kaikissa tapauksissa olevan taantumista alkuperäisestä yksijumaluususkosta ja, että juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin usko yhteen ainoaan Jumalaan on ollut ikään kuin monijumalaisuuteen kohdistunut vastareaktio, sen sijaan että se olisi kehittynyt niiden pohjalta. Näin ollen kaikissa uskontoperinteissä puhtain oppi löytyy niiden alkuvaiheista ja kaikki se mikä tulee myöhemmin, merkitsee taantumista. Myöskin kristinuskon historiaa tulee tarkastella tästä näkökulmasta. Sehän alkoi uskolla yhteen ainoaan Jumalaan ja rappeutui kolminaisuusopin hyväksymisen myötä. Seurauksena oli hämmennys, joka johti ihmisten terveen arvostelukyvyn heikkenemiseen.

Jeesuksen seuraajat jatkoivat Jumalallisen Ykseyden julistamista koko hänen poismenoaan seuranneen vuosisadan ajan. Tämä käy ilmi mm. siitä tosiseikasta, että kirkko piti (noin vuonna 90 j.Kr.) kirjoitettua Hermaksen kirjaa Paimen ilmestyskirjana. Ensimmäinen mainitun kirjan sisältämistä 12 käskystä alkaa seuraavasti:

‘Kaikkein ensimmäiseksi, usko että Jumala on Yksi ja että Hän loi kaiken olevan ja järjesti ne ja loi olemattomasta kaikki esineet. Hän itsessään sisältää kaiken, mutta Häntä itseään ei mikään voi sulkea piiriinsä …’

Theodore Zahnin mukaan uskontunnustus kuului aina noin vuoteen 250 j.Kr. “Uskon Jumalaan, Kaikkivaltiaaseen.” Vuosien 180 ja 210 A.D. välillä siihen lisättiin sana “Isä” sanan “Kaikkivaltias” edelle. Eräät kirkon johtajista vastustivat tätä ankarasti.Piispat Viktor ja Zephysius ovat päätyneet historiankirjoihin tuomittuaan tämän uudistuksen. Heidän mielestään oli pyhäinhäväistystä ajatellakaan sellaista, että Pyhiin Kirjoituksiin olisi lisätty tai niistä olisi poistettu yhtäkään sanaa. He myös vastustivat suuntausta, jonka mukaan Jeesusta pidettiin jumalallisena. He painottivat Jumalan Ykseyttä sellaisena kuin se oli ilmoitettu Jeesuksen alkuperäisissä opetuksissa ja pitivät kiinni siitä, että vaikka Jeesus olikin profeetta, hän ensisijaisesti oli ihminen samoin kuin muut ihmiset. Olkoonkin, että hänen Herransa oli hänelle erityisen suosiollinen. Samaa uskokäsitystä edustivat myös Pohjois-Afrikkaan ja Länsi-Aasiaan syntyneet kirkkokunnat.

Kun Jeesuksen opetukset levisivät yhä laajemmalle, joutuivat ne kosketuksiin muiden kulttuurien kanssa, joutuen samalla konflikteihin valtaapitävien kanssa. Mainitut kulttuurit alkoivat omaksua ja sulauttaa opetuksia itseensä. Valtaapitävien vainojen välttämiseksi opetuksia muunneltiin. Etenkin Kreikassa Jeesuksen opetukset kokivat muodonmuutoksen. Yhtäältä siksi, että ne ensimmäistä kertaa esitettiin uudella kielellä, ja toisaalta siksi, että ne muotoiltiin kreikkalaisen filosofian ja kulttuurin mukaisiksi. Kreikkalainen monijumalaisuus on vaikuttanut selvästi Kolminaisuusopin muotoutumiseen. Samansuuntainen vaikutus oli sillä, että eräät julistajat (Paavali Tarsolainen etunenässä) alkoivat asteittain kohottaa Jeesuksen asemaa profeetasta Jumalaksi.

Vasta vuodesta 325 jKr. alkaen Kolminaisuusoppia on alettu julistaa kristinuskon puhdasoppisena opinkappaleena. Vielä silloinkaan eräät niistä, jotka p.o. uskontunnustuksen allekirjoittivat, eivät uskoneet siihen. He eivät mielestään kyenneet löytämään todisteita sille Pyhistä Kirjoituksista. Eipä edes Athanasius, jota pidetään tämän opinkappaleen isänä, ollut täysin vakuuttunut sen totuudellisuudesta. Hän myöntää, että “Aina kun hän pakottautui mietiskelemään Jeesuksen Jumalallisuutta, hänen työläät ja tuloksettomat ponnistelunsa törmäsivät toisiinsa – samoin mitä enemmän hän kirjoitti, sitä vähemmän hän kykeni ilmaisemaan ajatuksiaan.” Eräässä kohdassa hän on jopa kirjoittanut, “Ei ole kolmea, vaan vain YKSI JUMALA.” Hänen uskonsa Kolminaisuuden oppiin ei siis perustunut vakaumukseen, vaan poliittiseen tarkoituksenmukaisuuteen.

Tuo historiallinen päätös perustui siis yhtä paljon poliittiseen laskelmointiin kuin vääränlaiseen filosofian tulkintaan. Tätä ilmentää myös se, että Konstantinus, Rooman pakanallinen keisari toimi Nikean kirkolliskokouksen johtajana. Konstantinus pyrki karttamaan kristittyjen yhä kasvavan yhteisön vastustusta, koska se olisi varmasti heikentänyt hänen keisarikuntaansa. Sen sijaan kristittyjen antama tuki olisi korvaamattoman arvokasta valtakunnan vahvistamiseksi. Muokkaamalla kristinuskoa uudelleen, hän toivoi sekä voittavansa kirkon tuen puolelleen että samalla löydettävän ulospääsy kirkon sisällä ilmenneestä sekasortoisesta tilanteesta, asetelmasta joka puolestaan oli ollut muiden konfliktien lähde hänen keisarikunnassaan.

Yhä useammat ihmiset ovat nykyään tietoisia siitä, että heidän tuntemallaan kristinuskolla on vain vähän tekemistä Jeesuksen alkuperäisten opetusten kanssa. Viimeisten kahden vuosisadan ajan historioitsijoiden tutkimukset eivät juurikaan ole jättäneet tilaa kristinuskon mysteereitä koskevalle uskolle. Eipä myöskään se, paikkansapitävästi todistettu seikka, että kirkkolaitoksen Kristuksella ei ole juuri mitään yhteistä historiallisen Jeesuksen kanssa sinänsä auta kristittyjä kohti oikeaa totuutta. Kristittyjen tämänhetkistä dilemmaa kuvaavat hyvin meidän vuosisatamme kirkkohistorioitsijoiden kirjoitukset. Perusongelma on, kuten Adolf Harnack sen esittää, että “300-luvulle saavuttaessa elävä evankeliumi oli naamioitu kreikkalaiseen filosofiaan.

http://tulevaisuus.org/tiedostot/kirjat/jeesus-islamin-profeetta.pdf

Ramadanin aikana erityisesti jokaisen muslimien pitäisi keskittyä lukemaan Koraania ja harjoittamnaan muuta hengellistä toimintaa, harjoittamaan hyväntekeväisyyttä erityisen paljon, tapaamaan ystäviä ja sukulaisia, juhlimaan heidän kanssaan, auttamaan läheisiä, naapureita, vanhuksia, tuntemattomia ja tuttuja, keskittyä oman itsensä parantamiseen ja uskonsa lisäämiseen.

Paaston tarkoitus, olla syömättä ja juomatta mitään päiväsaikaan, jotta muistaisimme niitä joilla ei ole ruokaa ja vettä. Maailmassa on paljon ihmisiä jotka kuolevat siksi, ettei heillä ole vettä taikka ruokaa. Jokaisen muslimin on hyvä muistuttaa itselleen miltä tuntuu olla syömättä ja juomatta ja muistaa auttaa parhaansa mukaan maailman köyhiä ja osattomia.

Muslimit syövät ja juovat kyllikseen ennen kun aurinko nousee ja aloittavat paastonsa sillä ja kun aurinko laksee on yleensä pyötään katettu mitä herkullisempia ja terveellisempiä ruokia. Ramadanin aikana jokainen ilta-ateria on juhla-ateria ja paastokuukauden aikana pitäisi myös kutsua ihmisiä syömään tätä juhla-ateriaa kanssamme ( tietenkään jos ei pysty olla syömättä ja juomatta niin ei ole pakko ja sairaat, raskaan olevat ja muut heikko kuntoiset eivät edes saa paastota!)

Ramadanin aikana Jumala antaa anteeksi syntimme ja antaa meille uuden alun elämässämme. Joka suoriutuu paastosta saa syntinsä anteeksi. (Älkää käsittäkö väärin, ihminen ei voi tehdä esim rikoksia ja paastota ja saada niitä sillä anteeksi, vaan kyse on muista synneistä, esim jos on puhunut jonkun selän takana pahaa taikka unohtanut antaa köyhille avustusta jne.)

Ramadan on rauhoittumisen kuukausi, vähän samanlainen kuin Joulun aika kristityille, Ramadanin päätteeksi on muslimien suurin Eid juhla jossa kaikki muslimit kokoontuu syömään ja juhlistamaan Ramadanin päättymistä jonnekin yhteiseen siihen tarkoitukseen hankittuun tilaan. Viime vuonne se oli Turkuhallissa

Ramadan on hyvän tekemisen kuukausi. Toki muslimien pitäisi tehdä hyvää aivan jatkuvasti, mutta Ramadan erityisesti siitä muistuttaa ja toivottavasti antaa uutta pontta lopuillekin 11 kuukaudelle ja muistutuksen siitä, että kaikkialla maailmassa ei olla yhtä onnekkaita kun esim täällä Suomessa

Ramadan on anteeksi annon kuukausi, silloin viha ja kiukuttelu on syytä unohtaa ja keskittyä rakastamaan itseään ja toisiaan